TSP341-N ANTURI EI-INVASIIVISEEN LÄMPÖTILAN MITTAUKSEEN | CI/TSP341-N-X1 REV. D
Yleisiä tietoja
Lämpövastus
Pintalämpötilan mittauksen lisäksi sen välittömästä
läheisyydestä mitataan vertailukohdan lämpötila
mittaustarkkuuden parantamiseksi.
Tätä tarkoitusta varten mittausyksikössä on kaksi lämpötila-
anturia kahdessa erillisessä mineraalieristetyssä vaippajohdossa.
Seuraavat tiedot koskevat molempia lämpötila-antureita; ks.
myös Lämpötilan nousu häiriötapauksessa sivulla 7.
Mineraalieristetyn vaippajohdon Ø 3 mm (0,12 in) lämpövastus R
∆t = 200 K/W × 0,038 W = 7,6 K
Vastuslämpömittari ilman suojaputkea
K/W: Kelvin / watti
Ohje
Ilmoitettu lämpövastus R
th
liikkumaton kaasu (ympäristö) ja vaippajohto ilman suojaputkea
osalta.
on ilmoitettu olosuhteiden
Lämpötilan nousu häiriötapauksessa
Lämpötila-anturit ilmoittavat häiriötapauksessa asetettua tehoa
vastaavasti lämpötilan nousun Δt.
Lämpötilan nousu Δt on otettava huomioon sallittujen
lämpötilaluokkien määrityksessä, ks. Sallittu ympäristölämpötila
sivulla 8.
Ohje
Mittausvirtapiirin häiriötapauksessa (oikosulku)
millisekuntialueella ilmenevä dynaaminen oikosulkuvirta on
lämmön kohoamisen kannalta merkityksetön.
th
Lämpötilan nousu Δt voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:
200 K/W
∆
t
=
R
th
Δt
Lämpötilan nousu
R
Lämpövastus
th
P
Integroidun mittausmuuntajan lähtöteho
o
Esimerkki:
Vastuslämpömittari, jonka halkaisija on 3 mm (0,12 inch), ilman
suojaputkea:
R
= 200 K/W,
th
P
= 38 mW
o
Δt = 200 K/W × 0,038 W = 7,6 K
Kun mittausmuuntajan lähtöteho on P
häiriötapauksessa lämpötilan nousu, joka on n. 8 K.
Kun tämä lämpötilan nousu otetaan huomioon, lämpötilaluokille
T1...T6 saadaan sallitut enimmäispintalämpötilat T
Taulukko 6 mukaisesti.
[
]
×
P
K
W
×
W
o
= 38 mW seuraa tästä
o
FI – 7
, kohdan
surf.
189