Brytare (13)
Intryckt = jordad/Uttryckt = Flytande jord.
Anslut elsladden till 230 V~ / 50 Hz. Nollställ samtliga
skjutreglar (6) innan EQ:n startas.
6 EQ justering
Tag bort frontskyddet för att justera nivåerna på
EQ:n. Skyddet kan monteras igen efter avslutad
inställning för att förhindra att oavsiktliga justeringar
görs.
6.1 Start
1) Innan första uppstart, nollställ samtliga reglar och
tryck ut EQ kontroll (6).
2) Slå på EQ:n med strömbrytaren (8). Detta tänder
funktionsindikatorn (9).
6.2 Allmän information frekvensområdena
Omfånget i ett normalt öra är ca: 20-20 000 Hz. Med
stigande ålder minskar omfånget så att vid 65 år
endast upp till ca: 10 000 Hz kan höras. Den största
känsligheten finns i området 1-4 kHz. Förändringar i
kurvan hörs därför bäst i detta område.
Fig. 4 visar grund och övertoner hos några av de
vanligaste instrumenten samt även för mänskligt tal.
Den vita delen anger grundomfånget av varje instru-
ment. Den grå delen anger övertonsregistret som
samtidigt ger varje instrument dess karaktär.
6.3 Justering av nivån på EQ:n
Varning! Alltför stora ökningar i frekvenskurvan
kan i värsta fall medföra att högtalarna överbe-
lastas och går sönder. En högtalares effekt är
endast giltig inom dess frekvensomfång. Varje
förändring av ljudkurvan ändrar effekttåligheten.
Om en högtalare tål 100 W vid 100 Hz och denna
del av kurvan sedan förstärks med 6 dB, minskar
effekttåligheten till ca: 25 % dvs. 25 watt. Alltför
stora ändringar skall därför göras med stor försik-
tighet. Kontrollera att slutsteget inte har sina ton-
kontroller aktiva innan EQ:n tas i bruk.
kytkeä balansoimattomiksi riippumatta sisäänmeno-
jen kytkennöistä. Kytkentä suoritetaan siten, että
piikki 3 XLR-liittimessä ja vastaavasti liitäntä "-"
plugissa jätetään kytkemättä. Kytkentä on näytetty
kuvassa 3.
5.3 Virran kytkeminen ja maadoitus
Jokaisessa hifi-järjestelmässä tulisi olla yhteinen
maadoituspiste. Yleensä tähän tarkoitukseen vali-
taan esivahvistimen kotelo. Maalenkkien välttämi-
seksi taajuskorjaimessa on maadoituksenirroituskyt-
kin (13). Jos hifi-järjestelmässä on jo toinen
maadoituspiste, painike tulee pitää pohjassa.
Kytke taajuskorjain päälle mukana olevalla verk-
kojohdolla pistorasiaan (230 V~/50 Hz). Ennen vir-
ran päälle kytkemistä aseta kaikki säätimet keskia-
sentoon ja vapauta painikke EQ (6) mikäli se on
alaspainettu.
6 Taajuuskorjaimen säätimet
Poista suojakansi säätöjen ajaksi. Kansi voidaan
asentaa takaisin tahattomien säätöjen estämiseksi.
6.1 Laitteen kytkeminen päälle
1) Ennen virran päälle kytkemistä aseta kaikki sääti-
met keskiasentoon ja vapauta painikke EQ (6)
mikäli ne ovat alaspainetut.
2) Kytke taajuuskorjain päälle virtakytkimellä (8).
Virtakytkimen merkkivalo (9) näyttää, onko laite
päällä.
6.2 Yleistä tietoa taajuusalueista
Ihmiskorvin kuultavat äänet ovat noin alueella
20 Hz-20 kHz, yläraja riippuu huomattavasti iästä.
Esim 65 vuoden iässä tämä raja putoaa alle
10 kHz:iin. Kuuloaisti on herkimmillään ja parhaim-
millaan alueella 1-4 kHz. Siksi säätöjen muutokset
tällä alueella kuuluvat selkeämmin kuin matalien ja
korkeiden taajuuksien muutokset.
Kuviossa 4 näkyy eräiden soittimien perusäänia-
lueita ja yläsävelsarjoja. Perusäänialue (valkoinen)
osoittaa, minkä korkuisia säveliä voidaan soittaa.
1) Tryck ut knapp (6). Detta aktiverar EQ:n. Så länge
kontrollerna är i mittposition är frekvenskurvan
rak dvs. oförändrad.
2) Tryck in knappen (1). Detta aktiverar 30 Hz filtret i
EQ:n. Filtret skyddar högtalarna mot signaler som
kan skada dem redan vid låga nivåer.
3) Välj område för reglering 6 /15 dB (2).
Uttryckt = 6 dB vilket är ett bra värde att börja
med. Om ±6 dB inte är tillräckligt, ändra med (2)
till 15 dB.
4) Om klippningindikatorn (3) tänds, minska innivån
med kontroll (5).
5) De individuella reglarna bör justeras enligt föl-
jande. Rosa brus generatorn används med t.ex.
spektrumanalysator eller med hjälp av hörseln.
Brusgeneratorn aktiveras med knapp 4 (PINK
NOISE). Alla ingångar stängs med generatorn
aktiverad. För att åter få ljud i ingångarna, tryck in
knapp 4 igen.
6.3.1 Lågbasomfång (20 - 50 Hz)
Det finns knappast några instrument som ger så låga
toner. Regeln för detta omfång syftar till att under-
trycka de toner som kan orsaka orent ljud (rundgång
o. d.). Därför bör denna regel dras till en minusposi-
tion.
6.3.2 Basområdet (63 - 250 Hz)
Många musikinstrument har sitt grundomfång i detta
område. Om detta område betonas för mycket blir
resultatet en fet delvis luddig bas. Om detta område
dämpas för mycket blir resultatet en tunn och torr
bas.
Om högtalarna står ofördelaktigt till (på golv i hörn
eller med chassiet direkt mot golvet) Kan regeln för
detta område användas för att korrigera dessa sido-
effekter. Ev kan flera reglar behöva användas för
detta.
6.3.3 Mellanregister (315 - 3150 Hz)
Den mänskliga hörseln är känsligast i detta område
och förändringar i detta hörs därför tydligt med hör-
seln. Speciellt med pop och partymusik från radio
används detta för att ge en mer aggressiv känsla av
Yläsävelsarjojen alue (harmaa) osoittaa taajuudet,
jotka muodostavat soittimen äänen sävyn.
1
/
"
4
6.3 Taajuusalueen tason säätö
Huom! Jos tiettyjä taajusalueita (erityisesti matalia
ja korkeita taajuuksia) korostetaan, kaiuttimet
saattavat ylikuormittua ja rikkoutua.
Muut hifi-järjestelmän taajuuskorjaimet (esim. vah-
vistimessa), täytyy ensin asettaa nollaan (keskia-
sento) ja niitä ei tulisi enää muuttaa.
1) Aktivoi säätimet painamalla painiketta EQ (6).
Niin kauan kun säätimet ovat keskiasennossa
äänen sävy ei muutu.
2) Painike 30 Hz (1) tulee olla alaspainettuina. Näin
matalien taajuuksien suodatin on aktivoitu ja bas-
sokaiuttimet suojattu liian alhaisilta taajuuksilta.
3) Painike 15 dB/6 dB (2) tulee ensin olla yläasen-
nossa. Tällöin säätimien (7) säätöalue on ±6 dB,
ja taajuskorjainta voidaan käyttää hyvin tarkkaan
ekvalisointiin. Mikäli 6 dB:n vahvistus/vaimennus
ei ole riittävä, laita säätimet (7) takaisin keskia-
sentoon ja sitten muuta painike 15 dB/6 dB
asento ±15 dB:iin (2).
4) Mikäli CLIP-merkkivalo (3) syttyy, pienennä
sisäänmenotasoa säätimellä INPUT (5).
5) Kunkin taajuusalueen säädin tule säätää itsenäi-
sesti. Sisäänrakennettu pink noise-generaattori
kytkettynä spektrianalysaattoriiin tai harjoitettu
kuuloaisti auttaa laitteen säätämisessä. Tarvittaes-
sa pink noise-generaattori voidaan kytkeä päälle
PINK NOISE-näppäimellä (4), joka sulkee kaikki
sisäänmenot.
6.3.1 Erittäin matalat taajuudet (20 Hz - 50 Hz)
Vain harva soitin tuottaa näin matalia taajuuksia.
Näiden taajuusalueiden säätimiä voidaan lähinnä
käyttää estämään esim. levysoittimista tulevien mah-
dollisten häiriöäänten kuuluminen. Tällöin säätimet
asetetaan negatiiviselle (alemmalle) säätöalueelle.
6.3.2 Matalat taajuudet (63 Hz - 250 Hz)
Useiden soittimien perusäänet ovat tällä alueella.
Jos tätä aluetta korostetaan liikaa, tuloksena on
röster bl. a. Genom att dämpa detta område erhålls
en mer naturlig klang.
Om så önskas kan dessa reglar användas för att
framhäva en solist eller ett instrument så att närvaro-
känslan förstärks.
6.3.4 Diskantområdet (4 -12,5 kHz)
Då de flesta övertonsklangerna finns i detta register,
kan man lätt definiera om en inspelning är luftig och
klar eller dämpad och tråkig. En förstärkning av detta
område kan råda bot på detta.
6.3.5 Superdiskantområdet (16 - 20 kHz)
Detta område av frekvensomfånget är svårt att höra
för äldre människor. Dessutom är detta område
känsligt för dämpningar av möbler och gardiner o. d.
En liten förstärkning av detta område kan återge
musiken den lätta klangen.
Om man dämpar detta område kan man dämpa
ev. raspljud på vinyler och även brus på gamla kas-
settband.
6.3.6 In nivå
När alla inställningar är klara bör ingångskänslighe-
ten (5) justeras så att det inte blir någon volymän-
dring med EQ:n (6) in eller urkopplad. När knappen
är intryckt är EQ:n aktiv. Om klippindikatorn (3) tänds
skall innivån sänkas mer ändå.
paksu, tunkkainen ääni. Jos taas aluetta vaimenne-
taan liikaa, äänestä voi tulla ohut ja heikko.
Jos kaiuttimet on sijoitettu huonoon paikkaan
(esim. huoneen kulmiin, liian lähelle seinää tai seinä-
kaiuttimet on laitettu lattialle), matalat taajuudet
korostuvat liikaa. Tilanne voidaan tasapainottaa
tekemällä korjauksia matalien taajuuksien säätimiin.
6.3.3 Keskiäänet (315 Hz - 3,15 kHz)
Tällä äänialueella ihmisen kuulo on parhaimmillaan,
ja muutokset taajuuskorjaimen säädöissä kuulee
helpoiten.
Erityisesti
pop-musiikissa,
radiolähetyksissä yleensä tätä aluetta korostetaan,
jotta saataisiin musiikki kuulostamaan "aggressiivi-
semmalta", toisaalta, jotta laulu erottuisi paremmin.
Vaimentamalla tätä aluetta saadaan aikaiseksi luon-
nollisempi toisto.
Toisaalta korostamalla keskiäänialuetta soolo-
soitin tai laulu saadaan tarvittaessa paremmin esille.
6.3.4 Korkeat äänet (4 kHz - 12,5 kHz)
Koska tällä alueella on paljon eri soitinten yläsävel-
sarjoja, aluetta kannattaa korostaa, mikäli toisto on
vaisun tai hajanaisen kuuloinen.
6.3.5 Erittäin korkeat äänet (16 kHz - 20 kHz)
Erityisesti iäkkäät ihmiset eivät kuule enää tätä
aluetta. Koska kuuntelutilan sisustus vaikuttaa vai-
mentavasti näiden taajuuksien kuuluvuuteen, taaju-
uksien korostaminen tekee toistosta kirkasäänisem-
män.
Toisaalta tämän äänialueen vaimentaminen saat-
taa suodattaa häiriöitä, esim. nauhakohinaa tai suhi-
sevaa radiolähetystä.
6.3.6 Sisäänmenotaso
Kun kaikkien taajuusalueiden korostuksen tai vai-
mennukset
ovat
parhaat
mahdolliset,
INPUT (5) tulee säätää siten, että äänen voimakkuus
ei muutu, kun taajuuskorjain ohitetaan vapauttamalla
painike EQ (6). Jos sisäänmenotaso on liian korkea,
ts. merkkivalo CLIP (3) syttyy, tasoa tulee pienentää.
S
FIN
ja
myös
säädin
17