FI
1. KÄYTTÄJÄN OHJE
1.1. Kiuaskivien latominen
Sähkökiukaalle sopiva kivikoko on halkaisijaltaan 4–8
cm. Kiuaskivinä tulee käyttää vartavasten kiu kai siin
tarkoitettuja, tunnettuja, massiivisia kiuas kiviä. Ke-
veiden, huokoisten ja samankokoisten keraamisten
"kivien" käyttö on kielletty, koska ne saattavat
aiheuttaa vastuksien liiallisen kuumene misen sekä
rikkoutumisen. Samoin pehmeitä vuolu kiviä ei saa
käyttää kiuaskivinä.
Kivet on syytä pestä kivipölystä ennen latomista.
Kivet ladotaan kiukaan kivitilaan rostin päälle, kuu-
mennuselementtien (vastusten) väleihin siten, että
kivet kannattavat toisensa. Kivien paino ei saa jäädä
vastusten varaan.
Kiviä ei saa latoa liian tiiviisti, jotta ilmankierto
kiukaan läpi ei estyisi. Kiviä ei saa myöskään kiilata
tiukasti kuumennuselementtien väliin, vaan kivet
on ladottava väljästi. Aivan pieniä kiviä ei ole syytä
laittaa kivitilaan lainkaan.
Kivien tulee peittää kuumennuselementit koko-
naan. Mitään korkeaa kekoa kivistä ei saa rakentaa
elementtien päälle. Katso kuva 1.
Käytön aikana kivet rapautuvat, minkä vuoksi ne
on ladottava uudelleen vähintään kerran vuodessa ja
kovassa käytössä useammin. Samalla pitää poistaa
kiukaan alaosaan kertynyt kivijäte ja uusia rikkou-
tuneet kivet.
Takuu ei vastaa vioista, jotka ai-
heutuvat muiden kuin tehtaan suo-
sittelemien löylykivien käytös tä.
Takuu ei myöskään vastaa vioista,
jotka aiheutuvat siitä, että käytössä
murentuneet tai liian pienet kivet
ovat syynä kiukaan ilmankierron
tukkeutumiseen.
Kiukaan kivitilaan eikä lähei syy-
teen saa laittaa mitään sellai sia
esineitä tai laitteita, jotka muut-
tavat kiukaan läpi virtaavan ilman
määrää tai suuntaa aiheut taen näin
vastuksien liiallisen kuumenemisen
sekä palovaaran seinäpintoihin!
1.2. Saunahuoneen lämmitys, normaali sauna
Aina ennen kiukaan päällekytkentää tulee tarkastaa,
ettei kiukaan päällä tai lähietäisyydellä ole mitään
tavaroita. Katso kohta 1.8. "Varoituksia".
Kiukaasta ja kivistä irtoaa ensimmäisellä lämmitys-
kerralla hajuja, joiden poistamiseksi on järjestettävä
saunahuoneeseen hyvä tuuletus.
Kiukaan tehtävä on lämmittää saunahuone ja kiu-
kaan kivet löylylämpötilaan. Jos kiuas on teholtaan
sopiva saunahuoneeseen, hyvin lämpöeristetty sauna
lämpenee löylykuntoon noin tunnin aikana. Katso
kohta 2.1. "Saunahuoneen eristäminen ja seinä-
materiaalit". Sopiva lämpötila saunahuoneessa on
noin +65 °C – +80 °C.
Kiuaskivet kuumenevat löylykuntoon yleensä sa-
massa ajassa kuin saunahuonekin. Liian tehokas
kiuas lämmittää saunailman nopeasti, mutta kivet
saattavat jäädä alilämpöisiksi ja laskevat löylyveden
läpi. Jos taas kiuasteho on saunahuoneeseen nähden
liian pieni, saunahuone lämpenee hitaasti ja kylpijä
saattaa yrittää löylyn avulla (heittämällä vettä kiu-
kaalle) nostaa saunan lämpötilaa, mutta löylyvesi vain
SV
1. ANVISNINGAR FÖR ANVÄNDAREN
1.1. Hur bastustenarna bör staplas
Stenar med en diameter på 4–8 cm är lämpliga för
elaggregatet. Använd endast massiva bastustenar av
välkänt märke som uttryckligen är avsedda att an-
vändas i bastuaggregat. Det är förbjudet att använda
lätta, porösa keramiska stenar av samma storlek,
eftersom de kan orsaka alltför hög temperatur i mot-
stånden, varvid motstånden kan gå sönder. Använd
inte heller mjuk täljsten som bastustenar.
packas i aggregatet. Stenarna staplas på rosten i
stenboet, mellan värmeelementen (motstånden) på
så sätt, att stenarna bär upp varandra. Stenarnas
tyngd får inte belasta motstånden.
kulationen då kan hindras. Kila inte heller fast stenar
mellan värmeelementen, utan placera dem så att de
sitter löst. Riktigt små stenar bör inte alls användas.
dock inte upp en stor hög på elementen. Se bild 1.
om på nytt minst en gång per år, vid flitigt bruk
något oftare. Avlägsna samtidigt skräp och smulor
i botten av aggregatet och byt ut stenar vid behov.
stenar än sådana som rekom menderats av tillverkaren
Kuva 1.
Kiuaskivien latominen
Bild 1.
Stapling av bastustenar
1.2. Uppvärmning av bastu, normal bastu
Innan man kopplar på aggregatet, måste man alltid
kolla att det inte finns några brännbare varor på ag-
gregatet eller i omedelbare närområdet av aggregatet.
Se punkt 1.8. "Varningar".
upp avger de lukter som bör avlägsnas genom god
ventilation.
bastustenarna till badtemperatur så snabbt som
möjligt. Om aggregatets effekt är lämplig för bastun,
värms en välisolerad bastu upp på ca 1 timme. Se
punkt 2.1. "Isolering av bastun, väggmaterial". Lämp-
lig temperatur i bastun är ca +65 °C – +80 °C.
så varma att man kan kasta bad. Ett aggregat med
alltför hög effekt värmer upp luften snabbt, medan
stenarna ännu kan ha så låg temperatur att vattnet
rinner igenom. Om aggregatets effekt i stället är för
låg i förhållande till bastuns volym, värms rummet upp
långsamt. Om badaren då försöker höja temperaturen
genom att kasta bad, kyler badvattnet snabbt ner
Det är skäl att tvätta av dammet innan stenarna
Stenarna får inte packas alltför tätt, eftersom luftcir-
Stenarna skall helt täcka värmeelementen. Stapla
Stenarna vittrar med tiden, varför de bör staplas
Garantin täcker inte fel som förorsakas av att andra
använts. Garantin täcker inte heller
fel som förorsakas av att vittrat
stenmaterial eller små stenar block-
erar aggregatets luftcirkulation.
Det är förbjudet att i aggre gatets
stenutrymme eller dess närhet pla-
cera föremål eller anordningar som
ändrar mäng den luft som passerar
genom aggregatet eller ändrar luf-
tens riktning och därigenom orsa-
kar överhettning i motstånden och
brandfara i väggytorna!
Första gången aggregatet och stenarna värms
Aggregatets uppgift är att värma upp bastun och
När bastun är varm är också bastustenarna i regel
9