Tabla de contenido
Publicidad
Idiomas disponibles
Idiomas disponibles
nimellä ilman suhteellinen kosteus, joka yhdessä lämpötilan kanssa riittää määrittelemään yksiselitteisesti ilman
ja vesihöyryn tietyn suhteen. Teknisissä sovellutuksissa on kuitenkin hyödyllisempää käyttää määritelmää
suhteellisesta kosteusindeksistä ja viitata kuivan ilman ja höyryn osapaineisiin. Suhteellinen ilmankosteus (RH)
määritellään nimittäin tietyn seoksen sisältämän höyryn osapaineen ja kyllästystilassa olevan höyryn osapaineen
suhteeksi samassa paineessa ja lämpötilassa. Tämä viimeinen määritelmä, jota käytännössä merkitään
prosentuaalisesti (RH%), on ilman suhteellisen kosteusindeksin määritelmää monimutkaisempi, mutta se ilmaisee
sama empiirisen käsitteen, vaikkakin eri asteikolla. Usein käytetään myös käsitettä ilman kosteuspitoisuus, jonka
yksikkö g/m³.
Lopuksi on tärkeää todeta, että suhteellisen kosteuden pysyessä samana ilman sisältämän höyryn (absoluuttinen
kosteus tai höyrymuoto) määrä nousee lämpötilan noustessa ja jotta voitaisiin määritellä yksiselitteisesti tietyn
kostean ilman tila, tarvitaan ainakin kaksi parametria, lämpötila ja suhteellinen kosteus.
Esimerkin vuoksi seuraavassa taulukossa 1 annetaan ilman kosteuspitoisuuden arvot tietyissä tilanteissa.
Ilman lämpöt. (°C)
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
2.2.2
Kostean ilman vaikutukset
Kostea ilma vaikuttaa ympäröiviin esineisiin eri tavoin. Ensinnäkin hygroskooppisten eli sellaisten aineiden
läheisyydessä, jotka kykenevät imemään tai päästämään kosteutta tietyissä olosuhteissa, ilma saattaa vaikuttaa
säilymiseen. Eräät aineet nimittäin hajoavat kemiallisesti tai fyysisesti myös, tai nimenomaan, kosteuspitoisuutensa
ja lämpötilan vaikutuksesta. Lisäksi on olemassa kemiallisia ja pinnallisia korroosioilmiöitä, joiden nopeus riippuu
erityisesti ympäristön kosteudesta, koska tietyn kynnyksen yläpuolella sähkökemialliset prosessit kiihtyvät. Kaikissa
näissä ongelmatilanteissa on usein pystyttävä säätelemään ympäristön ilman ominaisuuksia, etenkin suhteellista
kosteutta. Kostean ilman ongelmallisiin vaikutuksiin kuuluu myös kuivausprosessin hidastuminen, silloin kun on
valvottava tiettyjen aineiden kuivaamista. Näiden tilanteiden pohjalta syntyy tarve käyttää kosteuden poistolaitteita
ilman suhteellisen kosteuden säätelyyn.
2.3
Toimintaperiaate
Edellisten kappaleiden perusteella on ymmärrettävää, että yksi mahdollinen tapa poistaa ilmasta kosteutta on
jäähdyttää se kastepisteen alapuolelle keräämällä kondenssineste.
Tietenkään lauhduttava kosteudenpoisto – johon tämä kone perustuu – ei ole ainoa tapa säädellä suhteellista
kosteutta, joka, kuten edellä on kerrottu, riippuu myös lämpötilasta. Voitaisiin myös käyttää lämmitysjärjestelmää,
johon kuuluu ilmankierto, mutta tällä toimintaperiaatteella on rajansa:
Ilmanvaihtovaiheessa lämmön tuhlaus aiheuttaa suurta sähkönkulutusta.
Epäsuotuisissa ympäristöolosuhteissa eli silloin kun sisätilan lämpötila ja kosteus ylittävät halutun tason, on
epätaloudellista tai jopa mahdotonta saavuttaa halutut olosuhteet ilmanvaihdolla ja lämmityksellä.
Taulukko 1: Ilman kosteuspitoisuus (g/m³)
Suhteellinen ilmankosteus (RH%)
30%
40%
50%
1.0
1.4
1.7
1.5
1.9
2.4
2.0
2.7
3.4
2.8
3.8
4.7
3.8
5.1
6.4
5.2
6.9
8.6
6.9
9.2
11.5
9.1
12.2
15.2
11.9
15.9
19.9
FI 5
60%
70%
80%
2.0
2.4
2.7
2.9
3.4
3.9
4.1
4.8
5.4
5.6
6.6
7.5
7.7
9.0
10.3
10.4
12.1
13.9
13.8
16.2
18.5
18.3
21.3
24.4
23.9
27.9
31.9
90%
100%
3.1
3.4
4.4
4.8
6.1
6.8
8.5
9.4
11.6
12.8
15.6
17.3
20.8
23.1
27.5
30.5
35.9
39.9
Publicidad
Tabla de contenido
