fin
toisiaan vastakkain olevat kuusiokoloruuvit (13) on poistettu ja lukitusvipu (12)
on avattu. Koneen asentamiseksi työpöydälle ruuvataan putkitelineen lisäksi
irti myös tuki (14) ja konealusta (15).
2.2. Sähköliitäntä
Huomioi verkkojännite! Tarkasta ennen koneen liittämistä verkkoon, että sen
arvokilvessä ilmoitettu jännite vastaa verkkojännitettä. Rakennustyömailla,
kosteassa ympäristössä, sisä- ja ulkotiloissa tai muissa samantapaisissa
paikoissa saa muhvien kuumaelementtihitsauslaitetta käyttää verkkoon liitettynä
vain vikavirtasuojakytkimen (FI-kytkimen) kautta, joka keskeyttää energiansyötön
heti kun vuotovirta maahan ylittää 30 mA 200 ms:n ajan. Kuumaelementti-
päittäishitsauslaitteella (5) on oma liitosjohtonsa. Sen vuoksi onkin tarkistettava,
että kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen arvokilvessä ilmoitettu jännite vastaa
verkkojännitettä. Käytä vain toimivalla suojakoskettimella varustettuja pistora-
sioita/jatkojohtoja.
2.3. Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen ja sähkökäyttöisen höylän asen-
nointi
Kuumaelementti-päittäishitsauslaite (5) voidaan irrottaa kaikista koneista niin,
että sitä voidaan käyttää käsinohjattuna laitteena. Koneissa REMS SSM 160
RS ja REMS SSM 160 KS se on pistetty kahvalla (16) kiinnittimeen (17),
koneissa REMS SSM 250 KS ja REMS SSM 315 RF se on lisäksi lukittu
pistokytkimellä.
HUOMIO
Tartu kuumaelementti-päittäishitsauslaitteeseen (5) vain kahvasta (16),
tai jos se kytketty pistorasiaan, kahvasta (18). Kuumaelementti sekä kuuma-
elementin ja muovisen käsikahvan väliset metalliosat kuumenevat työlämpö-
tiloissa jopa 300°C:n asti. Näihin osiin koskeminen aiheuttaa vakavia palovam-
moja.
REMS SSM 160 RS
Kuumaelementti-päittäishitsauslaitetta (5) ei tarvitse keskittää koneen kuljetuksen
jälkeen, sillä se on säädetty jo toimitettaessa.
REMS SSM 160 KS, 250 KS ja SSM 315 RF
Kuumaelementti-päittäishitsauslaite (5) on keskitettävä koneen kuljetuksen
jälkeen. Irrota tätä varten kiristysvipu (22) ja vedä kuumaelementti-päittäishit-
sauslaitteen (5) kiinnitin (17) siirtokelkalla (21) kokonaan taaksepäin. Kiristä
kiristysvipu (22) jälleen.
Käännä kuumaelementti-päittäishitsauslaitetta (5) ja sähköhöylää (6) ulospäin.
Käännä kuumaelementti-päittäishitsauslaitetta (5) aina suojuksessa (40) (kuva
1). Ennen kuin liikutat kuumaelementti-päittäishitsauslaitetta (5) ja sähkökäyt-
töistä höylää (6) sivulle, nosta aina hieman varresta (18) tai kahvasta (20), sillä
muutoin pääterajoitin jarruttaa.
2.4. Elektroninen lämpötilansäätö
DVS 2208 osa 1 määrää, että kuumaelementin lämpötilan on oltava säädettä-
vissä pieniportaisesti. Kuumaelementin vaaditun lämpötilastabiiliuden takaa-
miseksi laitteet on myös varustettu lämpötilansäädöllä (termostaatilla). DVS
2208 osa 1 määrää, että lämpötilaeron on oltava suhteessa säätötapaan < 3°C.
Tätä säätötarkkuutta ei voida käytännössä saavuttaa mekaanisella lämpötilan-
säädöllä, vaan ainoastaan elektronisella lämpötilansäädöllä. Kiinteästi sääde-
tyllä lämpötilalla tai mekaanisella lämpötilansäädöllä varustettuja kuumaelementti-
päittäishitsauslaitteita ei saa sen vuoksi käyttää hitsauksiin DVS 2207:n
mukaisesti.
Kaikkien REMS-kuumaelementti-päittäishitsauslaitteiden lämpötila on säädet-
tävissä. Kaikki laitteet toimitetaan varustettuna elektronisella lämpötilansäädöllä.
Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteet on merkitty seuraavasti tehonilmoitus-
kilvellä:
esim. REMS SSG 180 EE: E = säädettävä lämpötila, Elektroninen termostaatti,
säätää säädettyä lämpötilaa ± 1°C:n.
2.5. Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen esilämmitys
Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen liitosjohto pistetään höyläntukin taka-
puolella olevaan pistorasiaan (23). Kun tästä pistorasiasta lähtevä liitosjohto
liitetään verkkoon, kone on käyttövalmis ja kuumaelementti-päittäishitsauslaite
alkaa kuumentua. Punainen verkon merkkivalo (24) ja vihreä lämpötilan merk-
kivalo (25) palavat. Laite tarvitsee noin 10 min kuumentuakseen. Kun säädetty
ohjelämpötila on saavutettu, laitteen sisäänrakennettu lämpötilansäädin (termos-
taatti) katkaisee kuumaelementin sähkövirran syötön. Punainen verkon merk-
kivalo palaa edelleen. Elektronisen termostaatin (EE) kyseessä ollessa vilkkuu
vihreä lämpötilan merkkivalo ja ilmoittaa siten sähkövirran syötön jatkuvan
pois- ja päällekytkemisen. Hitsaaminen voidaan aloittaa, kun on odotettu vielä
10 min (DVS 2207 osa 1).
2.6. Hitsauslämpötilan valinta
Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen lämpötila on esivalittu PE-HD-putkien
hitsauksen keskilämpötilalle (210°C). Putken materiaalista ja putken seinämän
paksuudesta riippuen saattaa olla tarpeen korjata tätä hitsauslämpötilaa. Tähän
liittyen on otettava huomioon valmistajan putkia tai putkenosia koskevat tiedot!
Kuvassa 5 näkyy kuumaelementtien lämpötilojen ohjearvokäyrä suhteessa
putken seinämän paksuuteen. Periaatteessa pätee se, että pienempien seinämän
paksuuksien kyseessä ollessa on pyrittävä ylempään lämpötilaan ja suurien
seinämän paksuuksien kyseessä ollessa alempaan lämpötilaan (DVS 2207
osa 1). Ympäristön vaikutukset (kesä/talvi/tuuli/kosteus) voivat sen lisäksi tehdä
lämpötilakorjaukset tarpeellisiksi. Ne voidaan tehdä esimerkiksi lämpötilan
pikamittauslaitteilla n.10 mm:n kosketuspinnasta. Lämpötilaa voidaan tarvitta-
essa säätää kääntämällä lämpötilan säätöruuvia (26). Mikäli lämpötilan säätöä
muutetaan, on muistettava, että kuumaelementtiä saa käyttää vasta 10 minuutin
kuluttua siitä, kun ohjelämpötila on saavutettu.
3. Käyttö
Hitsiliitosten laatu riippuu hitsaajien pätevyydestä, käytettyjen koneiden ja
laitteiden sopivuudesta sekä hitsausmääräysten noudattamisesta. Hitsisauma
voidaan tarkastaa rikkomattomilla ja/tai rikkovilla menetelmillä. Hitsaustöitä on
valvottava. Sopimuskumppaneiden tulee sopia valvonnan muodosta ja laajuu-
desta. On suositeltavaa dokumentoida prosessitiedot hitsauspöytäkirjoihin tai
tallennusvälineisiin. Laadunvarmistuksen yhteydessä on suositeltavaa valmistaa
ja tarkastaa koehitsit kulloisissakin työolosuhteissa ennen hitsaustöiden aloit-
tamista ja niiden aikana. Kaikkien hitsaajien tulee olla koulutettuja ammattihen-
kilöitä ja heillä on oltava voimassa oleva pätevyystodistus. Hitsauksen sovel-
lusala saattaa olla määräävä pätevöitymisen tasolle.
3.1. Menetelmäkuvaus
Kuumaelementti-päittäishitsauksessa hitsattavien osien liitospinnat sovitetaan
kuumaelementtiin paineen alaisina, minkä jälkeen ne lämmitetään hitsausläm-
pötilaan pienentämällä samalla painetta ja liitetään yhteen paineen alaisina eli
hitsataan sen jälkeen, kun kuumaelementti on poistettu (kuva 6).
3.2. Hitsausvalmistelut
Mikäli työskennellään ulkona, on varmistettava, etteivät mitkään epäsuotuisat
ympäristön vaikutustekijät haittaa hitsausta. Huonon sään vallitessa tai voimak-
kaassa auringonpaisteessa hitsauspaikka on katettava ja tarpeen vaatiessa
on pystytettävä hitsausteltta. Vedon aiheuttaman hitsauskohdan hallitsemattoman
jäähtymisen estämiseksi on hitsauskohdan vastakkaiset putkenpäät suljettava.
Epäkeskeiset putkenpäät on oikaistava ennen hitsausta esim. lämmittämällä
niitä varovaisesti kuumailmalaitteella. Vain samasta materiaalista ja saman
seinämän paksuuden omaavia putkia tai putkia ja putkenosia saa hitsata. Putket
leikataan putkileikkurilla REMS RAS (lisävaruste, katso 1.2.) tai putkenkatkais-
ukoneella REMS Cento/REMS DueCento.
3.3. Putkien kiinnitys
4 kiristysosaa (27) on asetettava putken halkaisijan mukaisesti kiristyslaitteisiin
(19) siten, että kiristysosien taivepuoli osoittaa hitsauskohtaan. Kiristysosat
kiristetään kuusikantaruuveilla (28) toimitukseen sisältyvän avaimen avulla. 2
putkenalustaosaa (29) on asennettava samalla tavalla putkenalustalle (30) ja
kiristettävä kuusikantaruuveilla (28). Putket tai putkijohto-osat on suoristettava
ennen niiden kiinnittämistä kiristyslaitteeseen. Pitkiä putkia on tarvittaessa
tuettava REMS Herkules-putkituella (lisävaruste, katso 1.2.). Lyhyiden putki-
kappaleiden tukemiseksi siirretään putkenalustoja (30) tai niitä käännetään
180°:n verran. Irrota tätä varten kiristysnuppi (31) ja siirrä putkenalustaa tai
nosta vetonuppia (32) ja käännä putkenalustaa kiristysnupin (31) akselin ympäri.
Putkenpäiden on työnnyttävä 10 – 20 mm ulos kiristysosista tai kiristyslaitteesta
keskelle päin, jotta voitaisiin höylätä.
Putket tai putkenosat on asennoitava siten, että niiden pintatasot ovat yhden-
suuntaiset toisiinsa nähden, ts. putken seinämät ovat yhdenmukaiset saumaus-
alueella. Putket on tarvittaessa asennoitava uudelleen kiinnityksen ollessa avoinna
ja niitä on samalla pyöritettävä (epäkeskeinen/epäpyöreä putki?). Ellei korjaus
onnistu useasta yrityksestä huolimatta, on kiristyslaitteiden säätäminen tarpeen.
Tätä varten irrotetaan molempien kiristyslaitteiden kiinnitysruuvit (33) ja molem-
piin kiristyslaitteisiin kiinnitetään putki. Ellei putki ole kiristyslaitteita ja putkena-
lustoja vasten, kiristyslaitteet on keskitettävä koputtamalla niitä sivusta. Sen
jälkeen on kiinnitysruuvit (33) kiristettävä jälleen putken ollessa yhä kiinnitettyn.
Kiristyslaitteiden on suljettava putkenpäät tiukasti sisäänsä. Tarvittaessa on
kiinnitysepäkeskon (35) alla olevaa kiinnitysmutteria (34) säädettävä uudelleen
niin kauan, että kiristysvipu (36) on suljettava käyttämällä voimaa.
3.4. Putkenpäiden höylääminen
Hitsattavat putkenpäät on höylättävä tasaisiksi välittömästi ennen hitsausta.
Tätä varten käännetään sähkökäyttöinen höylä (6) työalueelle ja se voidaan
kytkeä päälle painamalla kahvassa (20) olevaa käyttökytkintä. Höylän toimiessa
on putkenpäät painettava puristusvivulla (7) kohtalaisen voimakkaasti höylän
teriä vasten. Höyläämistä on jatkettava niin kauan, että molemmin puolin
muodostuu keskeytymätön lastu. Sitten on puristusvipu (7) irrotettava hitaasti
höylän ollessa edelleen päällekytkettynä, jottei putkenpäille jäisi lainkaan lastuja.
Sen jälkeen kun höylä on käännetty pois, höylätyt putkenpäät liitetään kokeeksi
yhteen niiden tasojen yhdensuuntaisuuden ja aksiaalisen siirtymän tarkistami-
seksi. Tasojen yhdensuuntaisuus ei saa sovituspaineella ylittää Kuvassa 7
ilmoitettua rakoleveyttä ja putken ulkopuolinen sovitusvirhe saa olla korkeintaan
10 % seinämän paksuudesta. Höylättyihin hitsauspintoihin ei saa enää koskea
ennen hitsausta.
Ellei putkea tai putkenosaa ole tarkoitus enää tai lainkaan höylätä yhdeltä
puolelta, mutta niitä on höylättävä uudelleen toiselta puolelta, käännetään
höyläntukin alapuolinen vaste sille puolelle, jota ei ole enää tarkoitus höylätä.
3.5. Kuumaelementti-päittäishitsausmenetelmän eri vaiheet
Kuumaelementti-päittiäishitsauksessa liitospinnat lämmitetään kuumaelemen-
tillä hitsauslämpötilaan ja hitsataan paineen alaisina, sen jälkeen kun kuuma-
elementti on poistettu. Kuumaelementin lämpötila on tarkistettava kuumaelementin
työalueella aina ennen hitsausta. Kuumaelementin lämpötilan säätöä on
tarvittaessa korjattava, kuten kohdassa 2.6 on selostettu. Kuumaelementti on
samoin aina ennen hitsausta puhdistettava joko paperilla, josta ei irtoa kuituja,
liinalla tai teknisellä alkoholilla. Pinnoitukseen ei saa missään tapauksessa
jäädä kiinni mitään muovin jäännöksiä. Kuumaelementtiä puhdistettaessa on
ehdottomasti pidettävä huoli siitä, ettei kuumaelementin kiinnitarttumista estävä
pinnoitus vaurioidu työkalujen käytöstä.
fin
63