fin
Menetelmän eri vaiheet on esitetty kuvassa 8.
HUOMAUTUS
Jos kuumaelementin puhdistukseen käytetään spriitä, saattaa sen sisältämä
vesi aiheuttaa hitsaussauman laadun heikkenemisen.
3.5.1. Sovitus
Sovitettaessa painetaan hitsattavat liitospinnat niin kauan kuumaelementtiä
vasten, kunnes saadaan aikaan kehäpaatsa/-palle. Sovitettaessa on esim. PE:n
kyseessä ollessa käytettävä 0,15 N/mm²:n (DVS 2207 osa 1) sovituspainetta.
Erilaisten putken läpimittojen ja vaadittavasta painetasosta riippuvaisten erilaisten
putken seinämän paksuuksien mukaisesti on laskettava se painevoima, jota
on käytettävä liitospinnoilla tämän 0,15 N/mm²:n suuruisen sovituspaineen
saavuttamiseksi. Painevoima F lasketaan sovituspaineen p tuloksesta ja putken
pinta-alasta A (F = p · A), ts. putken pinnat on puristettava yhteen sitä suuremmalla
painevoimalla mitä suuremmat itse putken pinnat ovat. Näin saadaan esim.
putkelle Ø 110 mm, SDR 33 (s = 3,4 mm) putken pinta-alaksi 1140 mm² ja siten
vaadittavaksi painevoimaksi F = 0,15 N/mm² ·1140 mm² =170 N. Jokaisella
koneella olevaan kilpeen (37) sisältyvästä taulukosta näkyy, mitkä putket voidaan
hitsata mihinkin painetasoon asti milläkin painevoimalla tämän koneen avulla.
Kuvissa 10 – 13 näkyvät nämä taulukot koneille REMS SSM 160 RS, REMS
SSM 160 KS, REMS SSM 250 KS, REMS SSM 315 RF. Kustakin taulukosta
voidaan katsoa vaadittavan painevoiman arvo (katso kuva 9 ja 16)), joka voidaan
muodostaa kiertokahvalla (7). Kun liitospintoja kuormitetaan kiertokahvalla,
osoittimelta (38) voidaan lukea saavutettu painevoima.
Ennen hitsausta on tarkastettava, että kiristyslaitteet kiinnittävät putkikappaleet
tarpeeksi lujaan, niin että vähintään vaadittava painevoima voidaan ottaa
vastaan. Tätä varten on putkenpäät siirrettävä yhteen kylminä ja kokeeksi on
muodostettava vähintään laskettu painevoima kiertokahvalla (7). Elleivät kiris-
tyslaitteet pidä putkenosia kiinni, kiinnitysmutterit (34) on säädettävä uudelleen
(katso 3.4.).
Sovitus on päättynyt, kun koko putken ympärysmitalle on muodostunut paatsa/
palle, jonka korkeus on vähintään Kuvassa 14, sarakkeessa 2 ilmoitetun
korkeuden mukainen.
3.5.2. Esilämmitys
Esilämmitystä varten painetta lasketaan lähelle nollaa. Esilämmitysaika on
ilmoitettu Kuvassa 14, sarakkeessa 3. Esilämmityksen aikana lämpö tunkeutuu
hitsattaviin liitospintoihin, niin että niissä vallitsee hitsauslämpötila.
3.5.3. Vaihto
Esilämmityksen jälkeen liitospinnat on irrotettava kuumaelementistä ja kuuma-
elementti on käännettävä pois koskettamatta lämmitettyjä liitospintoja. Liitospinnat
on sen jälkeen vietävä nopeasti niin pitkälle yhteen, että ne ovat lähes koske-
tuksissa toistensa kanssa. Vaihtoaika ei saa ylittää kuvassa 14, sarakkeessa
4 ilmoitettuja aikoja, sillä muutoin liitospinnat jäähtyvät, mikä ei ole sallittua.
3.5.4. Saumaus ja hitsaus
Liitospintojen on tultava yhteen lähes nollan nopeudella koskettaessaan toisiaan.
Käytetyn saumauspaineen on standardin DVS 2207 osan 1 mukaan noustava
tasaisesti korkeintaan 0,15 N/mm²:n paineeseen asti ja sitä on pidettävä yllä
jäähdytysajan (Kuva 14, sarake 5) kuluessa. Kiristysvivun/-kahvan avulla (39)
lukitaan puristusvipu jäähdytysaikana. Käytettävät painevoimat on ilmoitettu
Kuvien 9 ja 16 taulukoissa, kuten kohdassa 3.5.1 on selostettu. Saumauksen
5. Toiminta häiriötapauksissa
5.1. Häiriö: Kuumaelementti-päittäishitsauslaite (5) ei kuumenna.
Syy:
● Kuumaelementti-päittäishitsauslaitteen pistoketta ei ole liitetty pistorasiaan.
● Liitosjohto on viallinen.
● Pistorasia (23) on viallinen.
● Laite on viallinen.
● Pistorasia on viallinen.
5.2. Häiriö: Muovijäännökset jäävät kiinni kuumaelementti-päittäishitsauslaitteeseen (5).
Syy:
● Kuumaelementti on likaantunut.
● Kiinnitarttumista estävä pinnoitus on vaurioitunut.
● Hitsauslämpötila on väärin asetettu.
5.3. Häiriö: Sähköhöylä (6) ei käynnisty.
Syy:
● Sähköhöylä ei ole työasennossa.
● Liitosjohto on viallinen.
● Kuluneet hiiliharjat.
● Laite on viallinen.
64
jälkeen on putken koko ympärysmitalla oltava tasainen kaksoispaatsa/-palle.
Paatsan rakenne antaa alustavia viitteitä hitsauksen tasaisuudesta. Paatsan
mitan K (Kuva 15) on aina oltava suurempi kuin 0, ts. paatsan on oltava ulko-
neva koko putken ympärysmitalla.
3.5.5. Hitsatun liitoksen päästäminen puristuksesta
Jäähdytysajan jälkeen avataan kiristysvipu/-kahva (39) ennen kiristyslaitteiden
irrottamista, jolloin kiertokahvasta on pidettävä kiinni, niin että saumauspaine
voi alentua hitaasti vahingoittamatta hitsisaumaa. Sen jälkeen avataan kiris-
tysvivut (36) ja hitsattu putkiliitos voidaan ottaa pois koneesta. Hitsisauman on
annettava jäähtyä vaikuttamatta siihen! Hitsisauman jäähtymistä ei saa nopeuttaa
vedellä, kylmällä ilmalla tms.! Katso kuormitettavuuteen liittyen valmistajan
putkia tai putkenosia koskevat tiedot!
4. Kunnossapito
HUOMIO
Tartu ainoastaan kuumaelementti-päittäishitsauskoneen (5) käsikahvaan
(16) tai kahvaan (18)! Kuumaelementti sekä kuumaelementin ja käsikahvan
väliset metalliosat kuumenevat työlämpötiloissa jopa 300°C:n asti. Näihin osiin
koskeminen aiheuttaa vakavia palovammoja.
4.1. Huolto
VAROITUS
Irrota verkkopistoke ennen huoltotöitä!
Mikäli kone on altis voimakkaalle likaantumiselle, on kannattimet, joilla liikkuva
kelkka tai kuumaelementti-päittäishitsauslaite (5) ja sähköhöylä (6) kulkevat,
puhdistettava ja rasvattava aika ajoin.
Kuumaelementti-päittäishitsauslaiteen (5) kiinnitarttumista estävä pinnoitus on
aina ennen hitsausta puhdistettava paperilla, josta ei irtoa kuituja, tai liinalla ja
teknisellä alkoholilla. Kuumennuselementtiin tarttuneet muovijäännökset on
välittömästi poistettava paperilla, josta ei irtoa kuituja, tai liinalla ja teknisellä
alkoholilla. Tässä yhteydessä on ehdottomasti pidettävä huoli siitä, ettei kuuma-
elementin kiinnitarttumista estävä pinnoitus vaurioidu työkalujen käytöstä. Jos
kuumaelementin puhdistukseen käytetään spriitä, saattaa sen sisältämä vesi
aiheuttaa hitsaussauman laadun heikkenemisen.
Puhdista muoviosat (esim. kotelo) vain konepuhdistusaineella REMS CleanM
(tuote-nro 140119) tai miedolla saippualla ja kostealla liinalla. Älä käytä kodin
puhdistusaineita. Ne sisältävät usein kemikaaleja, jotka saattavat vahingoittaa
muoviosia. Älä käytä missään tapauksessa bensiiniä, tärpättiöljyä, laimentimia
tai samankaltaisia tuotteita muoviosien puhdistukseen.
Pidä huoli siitä, etteivät nesteet pääse koskaan koneen sähkölaitteiden sisään.
4.2. Tarkastus/kunnossapito
VAROITUS
Vedä verkkopistoke irti ennen kunnostus- ja korjaustöitä! Vain vastaavan
pätevyyden omaava ammattitaitoinen henkilöstö saa suorittaa nämä työt.
Sähköhöylän vaihteisto on kestorasvatäyttöinen eikä sitä tarvitse sen vuoksi
voidella. Sähköhöylän moottori on varustettu hiiliharjoilla. Ne kuluvat, minkä
vuoksi ne on silloin tällöin tarkastettava tai uusittava. Käytä ainoastaan alku-
peräisiä REMS-hiiliharjoja.
Korjaustoimenpide:
● Liitä pistoke pistorasiaan (23) tai pistorasian liitosjohtoon, joka vastaa
arvokilvessä ilmoitettua verkkojännitettä ja suojaluokkaa, ja joka on suojattu
30 mA:n vikavirtasuojakytkimellä (FI-kytkin).
● Anna ammattitaitoisen henkilöstön tai valtuutetun REMS-sopimuskorjaamon
vaihtaa liitosjohto.
● Anna ammattitaitoisen henkilöstön tai valtuutetun REMS-sopimuskorjaamon
vaihtaa pistorasia (23).
● Anna valtuutetun REMS-sopimuskorjaamon tarkastaa/kunnostaa laite.
● Anna ammattitaitoisen henkilöstön tai valtuutetun REMS-sopimuskorjaamon
vaihtaa pistorasia.
Korjaustoimenpide:
● Puhdista kuumaelementti, katso 4.1.
● Vaihda vaurioitunut kuumaelementti-päittäishitsauslaite uuteen.
● Noudata valmistajan putkia tai putkenosia koskevia ohjeita. Säädä lämpötila
lämpötilan säätöruuvilla (26) (katso 2.6.).
Korjaustoimenpide:
● Käännä sähköhöylä täysin sisään päin, ettei kannatin painaisi rajakatkaisinta.
● Anna ammattitaitoisen henkilöstön tai valtuutetun REMS-sopimuskorjaamon
vaihtaa liitosjohto.
● Anna ammattitaitoisen henkilöstön tai valtuutetun REMS-sopimuskorjaamon
vaihtaa hiiliharjat.
● Anna valtuutetun REMS-sopimuskorjaamon tarkastaa/kunnostaa laite.
fin